Kesän riennot alkavat olemaan takana, ja on aika siirtyä arkeen. Syksyn saapuessa edeltävät kuukaudet valossa kylpenyt kotimaamme alkaa jälleen hämärtyä talven pimeyteen. Syksy ja talvi ovat kuitenkin useimmille meistä aikaa, jolloin töitä painetaan täysillä ja jaksaminen on kortilla – eivätkä synkät marraskuiset päivät auta asiassa pätkän vertaa. Jokainen meistä pakenee omaan ZEN-zoneensa keräämään virtaa seuraavaa päivää varten. Toiset suuntaavat kuntosalille, toiset sohvannurkkaan, jotkut lenkille. Oletko kuitenkaan koskaan miettinyt, miten suuri vaikutus vuodenaikojen valoeroilla on sinun jaksamiseesi? Minkälainen valaistus sinun kodistasi löytyy?
Valaistus osana jaksamista
Ihminen on luotu toimimaan optimaalisesti päivänvalossa ja tuottamaan melatoniinia hämärän tullen. Suomen pohjoinen kansa on tässä mielessä epäedullisessa asemassa, koska talvella kehomme pyrkivät tuottamaan melatoniinia liki läpi päivän, ja eihän työnteosta tule silloin mitään. Voimme kuitenkin huijata kehojamme parempaan rytmiin huolehtimalla paitsi vitamiini- ja ravintotasapainosta, myös valon tarpeen täyttymisestä keinotekoisin menetelmin. Tässä kohtaa kuvioon astuu hyvin suunniteltu, tarkoituksenmukainen valaistus niin kodissa kuin työpaikallakin.
Jotta ihmiskeho on parhaassa mahdollisessa toimintakyvyssä, on aamu hyvä aloittaa aamuauringonomaisessa valaistuksessa jo kotona. Herääminen helpottuu ja päivä lähtee paremmin käyntiin, kun aivot rekisteröivät aamun koittaneen. Harva meistä haluaa kuitenkaan 5500 kelviniä täysteholla heti aamusta silmiinsä, joten hyvä vaihtoehto onkin järjestää makuuhuoneeseen esimerkiksi kirkkaus- ja lämpöasteiltaan säädettävä LED-valaisin, josta jokainen voi löytää itsellensä sopivan aamuvalaistuksen jota päivän mittaan säätää kylmemmäksi ja kirkkaammaksi. Olohuoneen puolella hieman päivänvalomaisempi valaistus on jo hyvä olla herättelemässä päivän askareisiin, ja 4000+ kelviniä toimii hyvin (toki säätömahdollisuus on hyvä olla olemassa illan rauhoittumista varten).
Töissä mennään täysillä
Kun keho on herätelty ja on työnteon aika, valaistuksen tulee olla päivänvaloa imitoiva, 4500-5000 kelvinin tasoinen ja riittävän tehokas myös yksityiskohtaiseen työhön. Mieli ja keho pysyvät näin virkeinä uskoen auringon paistavan siniseltä taivaalta. Työnteon tehokkuus nousee, virheet vähenevät ja työssäjaksaminen paranee kun työympäristö on optimoitu jaksamiselle. Huolehdi kuitenkin, etteivät työtilasi valaisimet pääse häikäisemään sinua esimerkiksi pintojen tai seinien kautta – silmien siristelystä ei ole kenellekään hyötyä. Usein paras vaihtoehto onkin hoitaa työtilan valaiseminen ammattilaisen avulla, jolloin valaisimien häikäisyominaisuudet ovat alhaiset, teho riittävä mutta ei liiallinen ja epäsuora häikäisy on minimoitu.
Vapaa-ajan ja harrastusten valaistus
Työpäivän päätteeksi moni meistä suuntaa treenaamaan kuntosaleille, palloiluhalleille tai vastaaville. Tiloissa ja harrastuksissa joissa fyysinen jaksavuus on ensisijassa pätee samat valaisun säännöt kuin työpaikallakin – päivänvaloa muistuttava valaistus pitää kehon ja mielen menotilassa. Näissä tiloissa valaisimia joudutaan usein katsomaan liki suoraan päin, ja onkin erityisen tärkeää valita sellainen treenitila, jossa valaistus on paitsi riittävä ja oikean sävyinen, myös häikäisemätön. Turha häikäisyn pakoileminen saa silmät väsymään ja olonkin harmistuneeksi.
Illan koittaessa kodin valaistusta on hyvä säätää lämpimämmäksi ja himmeämmäksi, jotta kehon luontainen melatoniinituotanto pääsee jälleen vauhtiin ja valmistautumaan lepoon. Pimeinä syysiltoina lasillinen glögiä kynttilänvalossa rauhoittaa työpäivän jälkeen ja valmistelee jaksamisen toiseen, hyvin tärkeään elementtiin – uneen.